Ilman vapaata journalismia demokratia kaatuu.
Vapaalla medialla, riippumattomalla journalismilla ja avoimella päätöksenteolla on suora yhteys demokratian toimivuuteen. Kun kansalaiset tietävät, mitä maassa tapahtuu, heidän on mahdollista vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen.
Nykyinen mediailmasto on monimutkainen. Nopea uutistulva ja some-alustojen valtava vaikutus ovat tuoneet haasteita perinteiselle journalistiselle toiminnalle. Somessa vellovat valheelliset tai harhaanjohtavat väitteet voivat horjuttaa luottamusta myös perinteiseen tiedonvälitykseen, ja tästä syystä laadukkaan journalismin arvo korostuu entisestään. Hyvin tutkittu, tarkistettu ja monipuolinen tieto on paras vastalääke disinformaatiolle.
Sananvapaus ymmärretään usein pelkästään oikeudeksi ilmaista mielipiteensä, mutta vähintään yhtä tärkeää on oikeus vastaanottaa luotettavaa tietoa. Kyseessä ei ole mikään fiilisjuttu, vaan Suomen perustuslakiin pultattu pykälä. Tätä demokratialle elintärkeää oikeutta vahtii ja puolustaa journalismi-instituutio, eli lehdistö, radio ja televisio.
Jos yleisö ei erota faktoja fiktiosta ja journalistista tiedonvälitystä somessa vellovasta dis- ja misinformaatiosta, olemme pulassa. Demokratia ei voi toimia, jos kansalaisilla ei ole yhteistä, jaettua tilannekuvaa. Toisin sanoen ilman informaatiolukutaitoa ei voi olla valistuneita kansalaisia, joita ilman ei voi olla demokratiaa.
Miten erottaa journalistinen tiedonvälitys muusta viestinnästä?
Journalistinen tiedonvälitys perustuu sananvapauteen, totuudenmukaisuuteen, riippumattomuuteen ja ammattieettisiin periaatteisiin. Julkisen sanan neuvoston laatimat Journalistin ohjeet määrittelevät hyvän journalistisen tavan ja ohjaavat journalisteja tekemään työtään vastuullisesti.
Suomessa lähes kaikki tiedotusvälineet ovat Julkisen sanan neuvoston jäseniä ja sitoutuneet vastuulliseen journalismiin. Journalistin ohjeisiin sitoutumisesta kertoo myös teksti ”Uutismedian liiton jäsen” tai ”Aikakausmedian jäsen”. Kaikki Uutismedian liiton jäsenlehdet löytyvät sanomalehtihaulla.
Journalistisen tiedonvälityksen tunnusmerkkejä:
- Journalistinen media toimii päätoimittajavastuun alaisena. Sananvapauslain mukaan päätoimittajan tehtävä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää sisällöstä sekä huolehtia esimerkiksi oikaisu- ja vastineoikeuden toteutumisesta.
- Journalisti on vastuussa lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen, joilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
- Journalistinen tiedonvälitys on itsenäistä ja kriittistä. Se ei kumarra rahaa eikä valtaa; se kyseenalaistaa, kaivaa syvemmälle ja auttaa ehkäisemään väärinkäytöksiä.
- Journalisti ei saa antaa ulkopuolisten painostaa tai houkutella häntä ohjaamaan, estämään tai rajoittamaan tiedonvälitystä. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin eikä hyötyä siitä henkilökohtaisesti.
- Journalistinen tiedonvälitys on tarkkaa ja luotettavaa. Journalisti pyrkii totuudenmukaisuuteen ja tarkistaa tiedot mahdollisimman hyvin. Hyvin tutkittu, tarkistettu ja monipuolinen tieto on paras vastalääke disinformaatiolle.
- Journalisti erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Journalisti suhtautuu kriittisesti tietolähteisiin ja varmistaa niiden luotettavuuden.
- Journalistinen tiedonvälitys on avointa ja rehellistä. Journalisti ilmoittaa työnsä yhteydessä ammattinsa ja hankkii tiedot avoimesti. Journalisti kunnioittaa tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilön salassapitoa.
- Journalisti korjaa virheensä ja myöntää mahdolliset intressiristiriidat.
Informaatiovaikuttaminen nakertaa demokratiaa
Muuta viestintää voi olla esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Informaatiovaikuttamisessa voidaan käyttää vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, painostusta tai oikean tiedon tarkoitushakuista käyttöä. Informaatiovaikuttamisen takana voivat olla valtiolliset tai ei-valtiolliset toimijat, jotka pyrkivät saamaan kohteen tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan.
Mainonta ja markkinointiviestintä ovat niin ikään esimerkkejä viestinnästä, joka voi pyrkiä muistuttamaan journalistista tiedonvälitystä. Nämä viestinnän muodot eivät välttämättä ole haitallisia tai epäeettisiä, mutta niiden tavoitteet ja lähtökohdat poikkeavat journalistisen tiedonvälityksen periaatteista.
Medialukutaitoa kaikille
Journalistisen tiedonvälityksen ja muun viestinnän erojen tunnistaminen voi olla haastavaa nykyisessä mediaympäristössä, jossa erilaiset viestit kilpailevat yleisön huomiosta. Siksi on tärkeää, että yleisö on medialukutaitoinen ja kykenee arvioimaan kriittisesti saamaansa tietoa. Journalistin ohjeet ovat hyvä apuväline, jonka avulla voi tarkastella, noudattaako viestin tuottaja hyvää journalistista tapaa.
Uutismedian liitto on tehnyt Suomessa mediakasvatustyötä 1960-luvulta alkaen. Kaikki oppimateriaalimme ovat maksutta ladattavissa ja käytettävissä uutismediakasvatus.fi-sivustolla. Journalismin tunnistamiseen on tarjolla vinkkejä muun muassa sivustoilla Mediaa, kiitos! ja Juttutyypit.